Kaislikko-seikkailijakisat kisattiin tänä syksynä Hämeen Partiopiirin alueella yhtä aikaa sekä Koijärvellä Forssassa että Sappeessa Pälkäneellä. Hauska kisapäivä piti sisällään monenlaista tekemistä.

Lähdimme aamulla yhteiskuljetuksella lippukuntani Kalevan Karhujen kanssa kohti Sappeeta. Tulin mukaan etsiäkseni kisan rasteista toimintavinkkejä seikkailijaikäkauden leireihin ja retkiin. Kisapäiväni koostui toimittajan tehtävistä, enkä kulkenut mukana joukkueiden kanssa.

Kisa alkoi perinteisesti yhteisellä lähtötehtävällä. Kaiken kaikkiaan rasteja eli kisatehtäviä oli yksitoista, joista yksi sisälsi totuttuun tapaan ruoanlaittoa. Ajoittaisesta sateesta ei tuntuneet kisavartiot juuri piittaavan, vaan kisapäivä vietettiin iloisissa tunnelmissa tehtäviin keskittyen. Metsässä ruska oli hieno ja sitä pystyi paikoin ihailemaan Sappeen upeilta maisemapaikoilta. Kisan teema oli merihenkinen, kuten nimestäkin saattoi päätellä, joten monet tehtävät olivat teeman mukaisia.

Rasteista minulle parhaiten mieleen jäivät: kantolaatikon rakennus, pelastusköyden heitto, kalojen tunnistus sekä solmusuunnistus.

Kisatehtävistä vinkkejä koloiltoihin

Kätevyys

Lähtötehtävänä oli näppärä kantolaatikko, joka sopii vallan mainiosti esimerkiksi kesäleirien rakennustehtäväksi.

Tehtävän ideana oli valmistaa laatikko laudasta ja nauloista. Laatikon kahva tehtiin köydestä. Rastilla lapset tarvitsivat monia taitoja, kuten sahaamista, naulaamista, poraamista ja köyden pään rihmausta.
Nappaa tästä mukava tehtävä vaikkapa seuraavalle leirille:

Rastilippu puussa kiinni puisen palikan vieressä, jossa g-kirjain ja josta roikkuu leimauspihdit.
Solmusuunnistus toimisi vaikkapa kylmänä rastitehtävänä kesäleirillä. Kuva: Helena Hornborg

Solmusuunnistus

Solmusuunnistuksesta saisi on sopivan aktiviteetin esimerkiksi leirille. Tehtävässä jokaisella rastilla oli solmu, joka piti tunnistaa. Pisteitä solmusuunnistuksessa tuli paitsi löydetyistä rasteista myös oikein tunnistetuista solmuista. Rasteja ja solmuja oli yhteensä kahdeksan, joista vartio haki viisi haluamaansa. Tämä tehtävä vaati paitsi suunnistustaitoja myös solmujen osaamista.

Pelastusköyden heitto

Tästä tehtävästä teki hauskan sen, että se sopii kaikille ikäkausille ja on helposti toteutettavissa monenlaisissa tilanteissa. Vaikkapa ohjelmana päiväretkellä tai vaikka partion rekrytointitempauksessa.
Seikkailijoiden tarkoituksena oli osua pelastusköydellä maalialueelle merkityltä viivalta pelastusköyttä heittämällä. Tikkataulua muistuttava maalialue oli merkitty sisäkkäisillä ympyröillä. Mitä sisemmäksi pelastusköysi osui, sitä enemmän sai pisteitä. Tehtävä vaati siis tarkkuutta ja sopivaa voimankäyttöä.

Neljä tyttöä seisoo rivissä ja katsoo kun viides tyttö kalastaa kaloja magneetilla seikkailijakisojen rastilla.
Kalassa-tehtävä ei vaadi paljon alkujärjestelyjä mutta opettaa kalojen tunnistusta partiolaisille. Kuva: Helena Hornborg

Kalassa

Kalassa-rastilla tunnistettiin kaloja. Ensin vartion piti valmistaa onki, jolla kalat ongittiin tunnistettavaksi. Kalat ongittiin erillisistä astioista magneettien avulla ja tunnistaminen piti tehdä mahdollisimman nopeasti.

Tehtävä vaati joukkueelta keskittymistä. Tehtävässä auttoi myös, mikäli joukkue oli jo aiemmin harjoitellut kalojen tunnistusta. Siksipä tämä rasti olisi oivallinen esimerkiksi koloiltaan. Katso Täplän verkkomediasta ohjeet tämän rastin toteuttamiseen.

Kisatehtävät eivät olleet ihan helppoja. Tehtävien vaativuutta on toki helppo säätää vaikkapa ottamalla mukaan ajanoton. Kaikki rastit oli näissäkin kisoissa hienosti suunniteltu ja se näkyi toteutuksessa. Kisat sujuivat ongelmitta ja hauskaa tuntui olleen oman lippukunnan joukkueilla. Yhteenvetona voisi tapahtumasta mainita omalta kohdaltani, että oli mukava päivä tehdä toimittajan pestiä taas livenä ja päästä vierailemaan Sappeen komeissa maisemissa ensimmäistä kertaa.

Tästä nappaat kalassa-rastin tehtävän seuraavalle retkelle/leirille tehtäväksi: