Partioliike rantautui Ruotsin kautta Suomeen 1910. Partiotoiminta kasvoi ja levisi nopeasti ja aiheutti huolta venäläisen hallitusvallan silmissä. Syyskuussa 1911 partiotoiminta kiellettiin yhteiskunnallisesti vaarallisena liikkeenä. Toimintakielto päättyi keväällä 1917.
Uuden alun myötä partiojärjestöjä (nykyisin lippukuntia) perustettiin runsaasti, mutta toiminta oli hajanaista. August Wolratin (myöh. Walari) innoittamana pidettiin Riihimäellä 9.10.1921 Hämeen Partiopiirin perustamiskokous 11 partiojärjestön voimin. Tällöin katsottiin, että piiriorganisaatiolla on paremmat mahdollisuudet järjestää leirejä, kilpailuja ja koulutusta. Valtakunnassa oli kolme erillistä riitaisaa liittoa, joista hämäläistenkin omaksi liitokseen valitsema Suomen Partioliitto (SPL) oli suurin.
Piirikuviot ovat olleet moninaiset. Vuonna 1932 Hämeeseen muodostettiin entisen sekapiirin lisäksi kattojärjestön määräämä Hämeen Partiopoikapiiri. Poikien ja tyttöjen toiminta haluttiin eriyttää. Tyttöjen kattojärjestön määräämänä perustettiin Hämeen Partiotyttöpiiri 1934. Uusien piirien toiminta oli aluksi olematonta, mutta parani 30-luvun loppua kohti. Yhteistoiminta kolmella hämäläisellä piirillä oli onnahtelevaa. Sekapiirin suhteet valtakunnan tasolle olivat huonot. Lisäksi 1930-luvulla NMKY:n ja NNKY:n osalta piirien pohjoisia osia liitettiin välillä Keski-Suomen Piiriin ja taas takaisin Hämeeseen. Sota keskeytti sitten varsinaisen toiminnan.
Partio-organisaatiota haluttiin selkeyttää valtakunnassa. Neljän partiopoikaliiton kattojärjestö Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ) perustettiin 6.1.1941. Ja vastaavasti kolmen partiotyttöliiton kattojärjestöksi tuli 6.1.1943 Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ), johon myös ruotsalainen tyttöliitto liittyi 1944. Kattojärjestöjen mukaisesti perustettiin SPJ:n Hämeen piiri, joka sai nimekseen vuonna 1953 Hämeen Partiopojat (HÄPP). Poikien osalta piirijakoa tarkasteltiin 1946, jolloin eteläisistä osista muodostui Salpausselän piiri. HÄPP:n toiminta oli 50-luvulla aktiivista: uusia lippukuntia perustettiin runsaasti, Matin-jousi- ja partiotaitokilpailuissa oltiin ylivoimaisia ja julkaistiin Jouluviesti. SPTJ:n Hämeen piiri perustettiin 19 tyttölippukunnan voimin vuonna 1943. Suuri piiri jaettiin vuonna 1955 Kanta-Hämeen Partiotyttöpiiriksi ja Pirkka-Hämeen Partiotyttöpiiriksi. Piirijakojen lisäksi sukupuolijako oli selvä. SPTJ kielsi 1946 lippukuntiaan järjestämästä yhteisiä leirejä ja yöretkiä poikien kanssa.
Parin vuoden virallisten neuvottelujen jälkeen valtakunnan poika- ja tyttöjärjestöt muodostivat 23.4.1972 yhteisjärjestön Suomen Partiolaiset (SP). Alkoi uudelleen yhteiselon aika kansallisesti. Hämeessä tosin oli jo vuodesta 1969 herätelty yhteispiiriajatusta. Hämeessä synnytettiin ensimmäinen SP:n yhteispiiri 6.5.1973 partioparaatin yhteydessä Pyynikin urheilukentällä Tampereella. Nimekseen se sai Hämeen Partiolaiset. Kuvaavaa tälle piiriajanjaksolle oli jäsenmäärän huima nousu 6000:sta noin 11000 vuoteen 1996 mennessä. Jotain oli tehty oikein.
Vuodesta 2003 SP:n strategia oli, että 18 partiopiirin sijaan tarvitaan 8-10 vahvaa piiriä. Tänään meillä on 10 partiopiiriä. Tässä viimeisimmässä piiriuudistuksessa Salpausselän Partiolaiset ja Hämeen Partiolaiset löysivät toisensa ja sanoivat tahdon 1.1.2010. Yhteiseksi nimeksi tuli Hämeen Partiopiiri. Samaan aikaan yhdistymisen kanssa ajettiin sisään suurinta partion ohjelmamuutosta kautta aikain. Yhdistyvät lippukunnat pitivät haasteellisempana ohjelmaan ja ikäkausiin perehtymistä kuin organisaatioiden yhdistymistä.
