Marraskuussa 2022 oli Suomen Partiolaisten jäsenkokous. Lukiessani jäsenkokouksen julkilausumaa kiinnitin huomiota kohtaan, jossa sanottiin, että koulujen suorituspaineiden takia moni on jättänyt partion. Myöhemmin eri yhteydessä törmäsin somessa keskusteluun, jossa käsiteltiin myös sitä, että nuorilla on suuria suorituspaineita nykyään. Tämän vuoksi päätin ottaa asiasta paremmin selvää ja haastatella Eva Wäljästä ja Tarja Kalliota, jotka ovat huomanneet suorituspaineiden kasvun.
Eva Wäljas on Tampereen seurakuntien vs. viestintäjohtaja. Hänen Intohimonaan on viestintä ja järvien suojelu. Kahden lapsen äitinä, yhden miehen vaimona ja kääpiösnautserin onnellisena omistajana hän näkee ja kuulee myös suorituspaineisiin liittyviä asioita.
Tarja Kallio on Hämeen Partiopiirin kriisiryhmän jäsen, Nuoren mielen ensiapukoulutusten ohjaaja ja Suomen Partiolaisten turvallisuusverkoston ydinryhmän jäsen. Tarjalla on laaja näkemys ja kokemus nuorten kanssa työskentelystä partiossa ja sen ulkopuolella.
Miten suorituspaineet ilmenee koulussa?
”Lukiovierailuilla nuoret ovat kertoneet paineistaan. Heidän mukaansa elämä on kaventunut suorittamiseksi, ja ihmisenä onnistuminen mitataan siinä, saatko paikan jatko-opintoihin. Koulu on kilpailua ja elämä selviämistä. Yksi asia, jonka nuoret nostivat esiin, on matematiikan ylikorostunut rooli kaiken muun kustannuksella” Eva kertoo.
Ongelma taida olla pelkästään lukiossa sillä jo yläasteikäiset tuntuvat stressaavan numeroista ja lukioiden pääsyrajoista. Yhteiskunta on huomaamattamme asettaneet melkoisen kovat vaatimukset nuorille ihmisille. Se on surullista.
Nuorten kuormitus oli kasvussa jo ennen koronapandemiaa varmasti monenlaisten sosiaalisten ja kulttuuristen syiden vuoksi. Esimerkkinä mainitsisin sosiaalisen median luomat mielikuvat ja odotukset. Kuormitusta ovat lisänneet tilanteet, joissa riittävää tukea ei ole ollut kouluissa saatavilla vaikkapa koko luokan yhteishengen ja turvallisuuden luomiseksi.
Tarja Kallio
Ei voi ajatella niin, että nuorena pärjää kaikessa ja joustaa tilanteessa kuin tilanteessa. Nuorena rakennetaan vielä perustaa kohti aikuisuutta. Kuormitus voi näkyä keskittymisen pulmina, vaikeuksina kaverisuhteissa tai mielialan muutoksina. Nuoren kokemaan kuormitukseen voivat vaikuttaa väsymys, hankala elämäntilanne sekä mielenterveyteen tai oppimiseen liittyvät haasteet.
Miten auttaa nuoria?
Eva toteaa, että armollisuus alkaa peilistä. Meidän aikuisten pitää muistuttaa itsellemme – ja nuorille – siitä että on lupa mokata. Elämässä saa monta uutta yritystä eikä valmista tule siltikään. Toinen asia, joka meidän kaikkien olisi hyvä muistaa on se, että elämässä ei tarvitse tietää, mikä haluaa olla isona. Ikinä. Ei elämässä ole välivuosia vaan ihan oikeita vuosia täynnä elämää. ”Ja lopuksi se tärkein: riittävän hyvä on kyllin hyvä. Ihmisen mitta on ihan muu kuin menestys töissä tai koulussa” Eva summaa.
Tarja puolestaan kertoo, että nuorten kuuntelemista ja yhteistä keskustelua pitäisi ensimmäisenä lisätä. Aikuisten on hyvä pohtia, milloin on kysellyt partiossa nuorten kuulumisia. ”Koen, että nuoret itse osaavat kertoa omista kokemuksistaan ja tunteistaan, kunhan kuulija on valmis kuuntelemaan väheksymättä ja tukea tarjoten” Tarja jatkaa. Ymmärrystä ja yhteistyötä on oltava nuoren ympärillä kotona, koulussa ja myös harrastuksissa.
Partio voi parhaimmillaan olla nuorelle harrastus, jossa pääsee harjoittelemaan uusia taitoja ilman paineita sekä purkamaan muualla kertyvää stressiä. Partiossa saa kokeilla ja yrittää; tehdä riittävän hyvin itselleen mielekkäitä juttuja.
Tietoa lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamisesta löytää esimerkiksi Mielen hyvinvointi partiossa -materiaalista, MIELI ry:n nettisivulta sekä Mielenterveystalo-sivustolta. Lisäksi Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa annettiin julkilausuma ”Sanoista tekoihin – nuorten hyvinvointi on kaikkien vastuu!”
