Näkökulmat

Tehdään yhdessä

Osallisuus on vuorovaikutusta, ihmissuhteita ja mielekästä toimintaa, jonka toteuttamisesta saa olla päättämässä itse. Osallisuudessa nuori saa olla itse vaikuttamassa omiin mahdollisuuksiinsa, toimintatapoihinsa ja oman elämänsä suuntaan. Nuori tarvitsee turvallisen ympäristön, kaverisuhteita, yhdessä tekemistä ja asioista päättämistä. Totta on myös se, että nuori tarvitsee aikuisen rinnalleen tukemaan, välittämään ja kuuntelemaan. Välillä jopa antamaan suuntaa tai hiukan tönäisemään eteenpäin. Jos minua ei olisi välillä tönitty, makaisin varmaan edelleen kolon sohvalla. Nyt olisi vielä puhelin pitämässä hyvässä asennossa.

Hyvinvointi rakentuu monista asioista, mutta yksi tärkeä tekijä on turvallinen yhteisö, jossa nuori voi olla oma itsensä. Turvallisessa yhteisössä nuori saa tukea, hänelle annetaan vastuuta ja tuetaan osallisuutta. Epäonnistumistakaan ei tarvitse pelätä. Nuoren vierellä täytyy olla aikuisen, joka sanoo, ettei epäonnistuminen ole vaarallista: siitä opitaan, ja jatketaan sitten eteenpäin. Tämä on sosiaalista vahvistamista ja opettaa nuorelle arvokkaan toimintamallin, josta hän saa suojaa elämän tulevissa tuiskuissa.

Hyvinvoinnissa puhutaan siis aineettomista perusteista, joita ovat edellisten lisäksi esimerkiksi luottamus, vuorovaikutus, turvallisuus ja luova toiminta. Samoin itsensä arvostaminen, ongelmanratkaisukyvyt sekä sosiaaliset taidot on lueteltu nuorta suojaavina tekijöinä. Partio-ohjelma ja jokaisen suunniteltu partiopolku lisäävät tulevaisuuden ennakointia, antavat suuntaa ja mahdollistavat nuorelle päätöksenteon omasta osallisuudestaan, yhdessä aikuisen kanssa. Partio opettaa, kuinka ryhmästä saa voimaa, kun ei itse jaksa, ja että yhdessä uskallamme enemmän. Tiedämme myös, että yhdessä koetut asiat yhdistävät meidät toisiimme partiovuosista ja iästä riippumatta. Yhteinen kokemus yhdistää myös johtajan ryhmäänsä.

Yhdessä tehdessä kaikki tulevat osallisiksi, kaikkien ääni tulee kuulluksi ja kaikki tulevat nähdyksi. Ihmisen mieli rakentuu kohtaamisista ja vuorovaikutuksesta. Osallisuuden kokemukset vaikuttavat siihen paljonko saamme käyttöön omasta toimikyvystämme, ja sitä kautta paljonko annamme takaisin ryhmän toimintaan.

Osallisuuden toteutuminen käytännön partiotoiminnassa on kiinni aikuisten asenteista. Johtajan tulee edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja luoda heille mahdollisuus vaikuttaa. Lisäksi osallisuuden edistäminen on demokratiakasvatusta. Lapset havaitsevat kuunnellaanko heidän mielipiteitään ja onko niillä merkitystä. Lasten osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja toteutumiseen lähtee pienistä asioista, kuten iltanuotion ohjelman sisällön suunnittelusta sekä siellä itse esiintymisestä. (Partiojohtaja, saavatko lapset olla osallisia partiossa.) Hyvin sanottu.

Annetaan nuorille mahdollisuus kokeilla siipiään. Meidän tehtävämme on opettaa se kulttuuri, jossa annetaan tilaa ja tehdään, kompastutaan ja kaadutaan, aina yhdessä.

Haaste: täyttäkää alla oleva mittari lippukunnassa nuorten kanssa samaan aikaan ja verratkaa lopputuloksianne keskenään, yhdessä keskustellen ja ideoiden. Ja kun nähdään, kertokaa minulle, kuinka lähellä olitte toisianne ja kuinka lähellä aiotte olla ensi vuonna!

Osallisuuden kokemuksen mittaaminen

Ihmisen kokemusta omasta osallisuudestaan voidaan mitata kymmenestä kysymyksestä koostuvalla kysymyspatteristolla. Kuhunkin väitteeseen vastataan asteikolla 1–5 (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä).

  1. Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  2. Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  3. Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  4. Olen tarpeellinen muille ihmisille
  5. Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  6. Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  7. Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  8. Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  9. Koen, että minuun luotetaan
  10. Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin

Kysymysten taustalla on kokonaisvaltainen käsitys osallisuudesta kuulumisena ja kuulluksi tulemisena: osallinen ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä kulkuun, omiin palveluihinsa sekä elinympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien ohella oleellista on, että uskoo mahdollisuuksien olemassa oloon. (Osallisuuden kokemuksen mittaamisen lähde: THL)