Meistä jokaisella on tarve kuulua ryhmään ja löytää parhaassa tapauksessa just ne omat tyypit, joiden kanssa matka voi jatkua koko eliniän yhteen hitsautuneena. Mutta miten saada ryhmään se yhteiseen hiileen puhaltamisen ja yhteisen jutun, innon, ilon sekä liekkihetket?
Uuteen ja tuttuunkin ryhmään tauon jälkeen meneminen jännittää meitä jokaista, eikä se ole yhtään noloa. Ryhmän vetäjällä ja hänen toiminnallaan on suuri merkitys varsinkin alussa. Aito kiinnostus, läsnäolo ja sovituista ajoista kiinni pitäminen ovat merkki siitä, että välittää toisesta. Turvallisuuden (niin fyysisen kuin henkisenkin) vaaliminen, vaatiminen ja aistiminen heti alusta asti on tärkeää; jokaisella on oikeus olla aito itsensä, toki muut huomioon ottaen. Turvallisessa ryhmässä uskaltaa osallistua ja heittäytyä täysillä. Intiaanien viisauden mukaisesti samanlaisuus yhdistää ja erilaisuus vahvistaa meitä; kunnioitetaan ja arvostetaan siis toisiamme.
Ryhmä käy yhdessä läpi ryhmäprosessia (ryhmän eri kehitysvaiheet), joka on turvallisuuden edellytys. Ryhmän kehitysvaiheiden tehtävänä on johdattaa ryhmä mahdollisimman nopeasti sellaiseen vaiheeseen, jossa ryhmäläiset kokevat olonsa turvalliseksi ja ilmapiirin avoimeksi.
Ryhmän dynamiikka muuttuu, kun ryhmän kokoonpano muuttuu (tulee uusi/uusia jäseniä tai vanha/vanhoja jäseniä lähtee). Näissä hetkissä on muistettava, että ryhmäprosessi lähtee aina alusta, mutta etenee usein nopeammin vaiheesta toiseen.
Kehitysvaiheet
Ryhmän kehitysvaiheista ensimmäinen on orientaatio- eli muotoutumisvaihe. Tässä vaiheessa ryhmän vetäjään kohdistuu paljon odotuksia, koska ryhmä etsii rajojaan. Ryhmän jäsenet miettivät omaa rooliaan ryhmässä. Ryhmän tehtävät, yhteiset säännöt ja toimintatavat ovat pohdinnan alla.
Orientaatiovaiheessa kannattaa tehdä paljon tutustumisharjoituksia ja turvallisuutta lisääviä leikkejä/tehtäviä ja toimintoja. Nämä auttavat ryhmäläisiä rentoutumaan ja poistamaan alkujännitystä ja ovat samalla väylä tutustua toisiin yhteisen tekemisen kautta. Yksittäisten ryhmäläisten tiedot ja taidot eivät korostu, mutta kaikki tulevat huomioiduiksi. Ryhmän vetäjän tehtävänä on kuunnella kaikkia. Kannattaa välttää liian vaikeita tehtäviä.
Vakiinnuttamis-eli kuherteluvaiheessa kehitetään ryhmän sääntöjä ja normeja, tunnistetaan tärkeitä arvoja ja jaetaan vastuita. Ryhmän me-henki rakentuu ja avoimuus lisääntyy.
Kuohuntavaiheessa uskalletaan jo kritisoida, kyseenalaistaa, vuorovaikutussuhteissa voi olla ristiriitoja ja saatetaan hakea syntipukkeja. Ryhmän kuherrusvaihe on siis päättynyt. Ryhmän vetäjältä odotetaan tasapuolisuutta, eikä hän saa säikähtää tätä vaihetta. Ristiriitojen selvittely kunnolla parantaa ryhmän toimintaa ja yhteishenkeä.
Sitoutumis- eli yhdenmukaisuusvaihe on me-hengen vaihe. Ryhmä on löytänyt oman tapansa olla ja työskennellä, mahdollinen ”vihollinen” on ryhmä ulkopuolella.
Tehokkaan työskentelyn vaiheessa osataan hyödyntää ryhmäläisten ainutlaatuisuutta. Yhteistyö on tehokasta, tavoiteorientoitunutta ja innostunutta, kritiikin esittäminenkin koetaan rakentavana. Ryhmäläisten vuorovaikutus toimii ja ryhmäläisillä on tunne, että heitä arvostetaan ja kuunnellaan juuri sellaisina, kuin he ovat. Yksittäinen ryhmäläinen voi vaihtua suht kivuttomasti. Tässä vaiheessa niin ryhmällä kuin sen ryhmäläisillä on tilaa kasvaa ja kehittyä ja samalla kehittää myös ryhmää. Tätä vaihetta kannattaa hyödyntää ja tästä nauttia. Ryhmän vetäjä voi jakaa johtajuutta ryhmäläistensä kanssa. Kaikkien ryhmien kanssa tähän vaiheeseen ei edes päästä ja toisaalta tästäkin vaiheesta voidaan taantua kuohuntavaiheeseen.
Ryhmän lopettamisvaiheeseen kuuluvat luopuminen ja ero. Luopuminen herättää tunteita ja voi nostattaa aikeisempiakin luopumisen kokemuksia ja niissä syntyneitä tunteita pintaan. Ryhmäläiset alkavat tuntea itsensä ja toisensa erillisinä. Ryhmän vetäjän kannattaa olla herkällä korvalla ja keskustella ryhmäläisten kanssa luopumiseen ja eroon liittyvistä asioista (esim. eroahdistus, suru, haikeus, helpotus, kiitollisuus). Joitakin voi helpottaa, jos sovitaan yhdessä yhteydenpidosta ja mahdollisista tapaamisista jatkossa. Ryhmäläisillä voi olla jo erillisiä tulevaisuuden suunnitelmia.
Toiminnallisuudesta apua
Toimiminen ryhmässä voi olla joillekin haastavaa ja apua kaipaavaa. Ryhmän sääntöjen (=yhteistyön avainten) miettiminen yhdessä, muistiin kirjoitus ja niihin tarvittaessa palaaminen tuo turvaa ja raamit yhteiselolle. Hetkiin tarttuminen, kuunteleminen sekä reilu ja tasapuolinen kohteleminen saavat aikaan hyvää henkeä.
Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen avaavat usein ilmapiiriä. Yhteenkuuluvuutta tuovat ryhmän omat tavat, jutut ja symbolit; näihin kannattaa käyttää aikaa ja toistaa niitä pitkäjänteisesti. Myönteiseen ilmapiiriin kuuluvat avoin vuorovaikutus, kannustus, kiitos ja palaute – viljelethän näitä.
Lisää aiheesta
Harjoituksia, leikkejä ja tehtäviä ryhmän eri vaiheisiin ja tietoa ryhmänohjaajalle löytyy esim. seuraavista nettilinkeistä ja kirjoista:
- https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/03/HARJOITUSPANKKI.pdf
- https://ameo.fi/wp-content/uploads/2018/02/Ryhmayttamisopas.pdf
- https://www.mahis.info/wp-content/uploads/2018/04/Ohjaajan-taskuopas.pdf
- Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi. My Generation Oy, 2002.
- Hyppönen, Merja ja Linnossuo, Outi (toimittajat), Zip, zap ja boing. Saarijärven Offset, 2002.
- Kataja, Jukka, Jaakkola, Timo ja Liukkonen, Jarmo, Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus, 2016.
- Kaukkila, Veli ja Lehtonen, Elisa, Ryhmästä enemmän, käsikirja ryhmänohjaajan taitoa tarvitseville, Hansaprint Oy, 2008.
- Leskinen, Eija, Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön, PS-kustannus, 2016.
- Linnossuo, Outi (toimittaja), Hyvä, paha ja hauska, tehtäviä ja ryhmätyöharjoituksia lasten ja nuorten kasvutyöskentelyyn, Gummerus Kirjapaino Oy, 1997.
- Norrena, Juho (toimittaja), Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia työtapoja ja tehtäväkehyksiä, PS-kustannus, 2016.
- Reftel, Johan, Reftel, Kristina, Brosche, Henrik, Poriseva puuro, ryhmätoimintaa pienille ja isoille, Tallinna Raamatutrukikoja Ou, 2013.
Ryhmän vetäjänä tarjoa tukea ja osaa tarvittaessa astua syrjään ja nauttia ryhmän toimivuudesta.
Loistavia liekkihetkiä ja huikeita yhteisiä touhuja jokaiseen ryhmään toivotellen Mälkiän Satu, Hollolan Hirvenhiihtäjät.
