Näkökulmat

Hämeen Piirin johtajapäivässä pohdittiin syvällisiä

”Miettikää, miksi harrastatte partiota!” Kutakuinkin näillä sanoilla järjestön varapuheenjohtaja Lasse Roiha käynnisti työskentelyn Hämeen Partiopiirin kevään johtajapäivässä.

Tehtävänä oli keskittyä pohtimaan, miten uudet aikuiset saadaan kiinni partioimuun.  Lasse painotti puheenvuorossaan ettei riitä, että uusia aikuisia saadaan mukaan, heille on myös löydettävä riittävän mielekästä tekemistä uuden harrastuksen parista. ”Sellaista innostavaa tekemistä, joka luo halun osallistua.  Samalla tavalla, kuin teillä on ollut halu matkustaa tänään toistasataa kilometriä osallistuaksenne tähän johtajapäivään ja kevätkokoukseen. Tämän vuoden aikana on tapahduttava muutos siinä, miten uudet aikuiset saadaan pysymään mukana”, Lasse kannusti hämäläisiä partiojohtajia kasvun toteuttamisessa.

Kuvassa Suomen Partiolaisten varapuheenjohtaja Lasse Roiha Hämeen kevätkokouksessa 2019
Kuva: Harri Halmejärvi

Yhteisen aloituksen jälkeen johtajapäivässä jakauduttiin rinnakkaistyöpajoihin. Yksi rupeama koski Partion peruskirjan uudistusta, jonka prosessi käynnistyi syksyllä partion jäsenkokouksessa.

Kaikki halukkaat osallistetaan peruskirjauudistukseen

SP:n peruskirjatyöryhmän ohjaamassa työpajassa käytiin konkreettisesti uudistamisprosessin kimppuun. Työpajassa pienryhmät pohtivat nykyisen peruskirjan haasteita ja kirjasivat suuntaviivoja näiden korjaamiseksi.

Mikko Laitinen, Hilja Mäkinen ja Reetta Grönlund halusivat muistuttaa, että kaikki näkökulmat ja ajatukset uusien kirjausten muodostamisessa ovat tärkeitä. Hilja kannusti osallistujia luovuuteen ja totesi, ettei uudistusprosessin tässä vaiheessa luonnosteksteihin kannata suhtautua liian kriittisesti.

Koetellaanko uudistuksessa liikaa lippukuntien perinteitä?

Partion avoimuus ja yhdenvertaisuus herätti Annin, Helmin, Lauran ja Annen työryhmässä* vilkasta keskustelua ja syvällistä pohdintaa. Lippukuntien perinteitä tarkasteltiin kriittisesti ja kysyttiin, asettuvatko lippukuntien perinteet uudistuksessa itseään vastaan? Onko lippukunnissa jääty liikaa kiinni vanhoihin toimintamalleihin, jolloin erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten on vaikea päästä mukaan toimintaan? Työryhmässä nähtiin, että mikäli partio halutaan avoimemmaksi kaikille, tulisi lippukunnissa käydä arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelu ja lähteä rohkeasti uudistumaan. Se tarkoittaisi väistämättä myös joistain asioista luopumista.

Kuvassa hämäläisiä partiolaisia Johtajapäivässä 2019
Kuva: Johanna Kalliomaa

Nuoret partiojohtajat uskaltautuivat kyseenalaistamaan, onko edes mahdollista, että monikielisyys ja kaikenlainen muu yhdenvertaisuus toteutuisi partiossa valtakunnallisella tasolla. On paikkakuntia, joilla on ainoastaan yksi lippukunta ja toiminnassa on vaikea huomioida kaikkea tasavertaisesti.

Ryhmä totesi kuitenkin, että vaatii usein vain pieniä tekoja, että kynnys osallistumiseen madaltuu erityislapsillekin. Tällaisesta teosta esimerkin nosti esille Helmi Viljamaa Näsijärven Kipinöistä, kun hän kertoi, kuinka lippukunnassa on lähdetty tavoittelemaan yhden erityisryhmän mukaan pääsyä. ”Olemme hakeneet kokeilurahaa, että saisimme lippukuntaan mukaan myös kuuroja nuoria.”

Peruskirjan uudistusprosessi jatkuu vilkkaana tämän ja ensi vuoden ajan, sillä esitys uudesta peruskirjasta annetaan jäsenkokouksessa vuonna 2020. Monia tärkeitä asioita on peruskirjan osalta vielä työstettävänä, joten mukaan kannattaa lähteä, kun tilanne tulee vastaan.

*) Työryhmän jäsenet:
Helmi Viljamaa,  Näsijärven Kipinät
Anni Ylinen, Hämeen Partiopiirin varajohtaja
Laura Pietilä, Näsijärven Kipinät
Anne Hautakangas, Tampereen Lokit