Kajolla järjestettiin neljäs suurleirikonkareiden tapaaminen. Suurleirikonkarit ovat partiolaisia, jotka ovat osallistuneet kaikille kahdeksalle finnjamboreelle. Suurleirikonkareita on yhteensä 16, joista viisi on hämäläistä. Täplä kävi haastattelemassa näitä konkareita eli Juha ”Jeo” Lehtoa, Maria ”Misha” Hastia, Ritva ”Mussukka” Nurmiloa, Tuija ”Tumppu” Salmea sekä Pertti ”Pertsa” Lampista.
Finnjamboreita on järjestetty nyt yhteensä kahdeksan. Karelia vuonna 1979, Miilu 1985, Tervas 1990, Loisto 1996, Tarus 2004, Kilke 2010, Roihu 2016 ja Kajo 2022. Suurleirikonkarit ovat tavanneet leireillä Taruksesta saakka. Tälläkin leirillä tapaamisessa muisteltiin menneitä, pohdittiin partion merkitystä lapsille ja nuorille sekä tietysti vaihdettiin kuulumisia.
Kokemukset ja tunnelma suurleireillä ovat ainutlaatuisia minkä vuoksi myös suurleirikonkarit ovat osallistuneet kaikille finnjamboreille. Suurleirit antavat kävijöilleen kansainvälisiä kokemuksia, onnistumisen tunnetta kuten myös mahdollisuuden luoda upeita leirikokemuksia muille. Kyselimme kahdeksan tähden konkareilta hieman hämäläisiä kokemuksia suurleireiltä.
Hämäläisiä kaikkialla
”Karelialle päästäkseen moni myi rahankeruutuotteina petunian mukuloita” muistelee Mussukka Nurmilo. ”Jänisvaara oli alaleiri, jossa kaikki olivat hämäläisiä. Alaleirin johtajina toimivat Sulo ”Suti” Koskinen ja Elina Fellman” Mussukka jatkaa. Mussukka oli 11-vuotias osallistuessaan Karelialle.
Mussukka jatkaa tarinointia hämäläisistä suurleireillä: ”Miilulla hämäläiset tekivät leiristä ohjelmaa televisioon. Loistolla puolestaan hämäläiset vastasivat leirin avajaisista”. Moni saattaa vielä muistaa Loistolla mm. avajaisissa esiintyneen Kauramiehen, jonka tehtävänä oli suojella alueen uhanalaisia rantakauroja.
”Kauramiestä esitti pestiesimieheni Joni” muistelee puolestaan Misha Hast. Hän kertoo viettäneensä koko Loiston merivedessä pestinsä vuoksi. ”Taruksella monet lippukuntalaiseni Liekkitytöistä hoitivat leiriläisten vyölaaksoa. Siellä valmistettiin alusta saakka nahkainen partiovyö Tarus-tunnuksella” Misha kertoo. Ja koska tässäkään partioprojektissa ei asiat menneet kuten Strömsössä, Misha kertoo kierrelleensä pitkin Padasjokea etsien metalliviiloja. Tarus-soljet saapuivat Suomeen valupursien kera ja ohjelmantekijät joutuivat hiomaan niitä osallistujille valmiiksi yökaudet.
Kilke oli ensimmäinen Evolla järjestetty finnjamboree, ja sen leirinjohtajan toimi Jeo Lehto. Lisäksi leirin johto koostui pitkälti hämäläisistä partiolaisista. Mussukka kehitti Kilkkeellä nykymuotoisen leirilääkinnän, jonka periaatteita noudatetaan edelleen. ”Hämäläiset kehittivät johtajahuollon huippuunsa Roihulla” kertoo puolestaan Misha. ”Keidas oli ensimmäinen keskitetty johtajahuoltoalue suurleirillä” Misha jatkaa.
Tuija Salmi puolestaan kertoo, että ”Suurleireillä ideana on oppia myös muilta kuin hämäläisiltä. Toisaalta johtajakahvila Lyhdyssä on nyt [Kajolla] kiva olla töissä, kun täällä on monia hämäläisiä tuttuja.”
Haastattelun päätteeksi kahdeksan tähden konkarit jäävät vielä muistelemaan leirejä yhdessä ja valmistamaan nahkaista huivisolkea, jonka Misha on heille Mussukan toiveesta suunnitellut.
