Pinnalla

Arvokeskustelusta uuteen partiolupaukseen?

Arvokeskustelu on aihe, jolta yksikään aktiivipartiolainen tuskin on välttynyt viimeisten parin vuoden aikana.

Vuoden 2016 jäsenkokouksessa hyväksyttyjen toiminnan painotusten jälkeen arvokeskustelusta tuli SE juttu varsinkin aikuisten partiolaisten keskuudessa. Nyt arvokeskustelu on tuonut meidät siihen pisteeseen, että Suomen Partiolaisten jäsenkokouksessa päätettiin käynnistää partion peruskirjan muutosprosessi.

Ihan tuulesta temmattuja muutoksen perusteet eivät ole, vaan arvokeskustelun lisäksi on tehty kaksi arvokyselyä yli 15-vuotiaille partiolaisille. Arvokeskustelun ja -kyselyjen pohjalta on laadittu toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät partion peruskirjan muuttamiseen. Uudesta peruskirjasta päätetään vuoden 2020 jäsenkokouksessa.

Ymmärrettävyyttä lisättävä

Miten peruskirjaa sitten tulisi muuttaa? Tästä löytynee yhtä monta mielipidettä kuin on partiolaisia Suomessa. Peruskirjaa on kuitenkin tarkoitus katsoa kokonaisuutena.

Jäsenkokouksen esityksen mukaan muutosprosessissa huomioidaan erityisesti arvotyöryhmän antamat suositukset. Samalla myös katsotaan, että peruskirja on linjassa maailmanjärjestöjen eli WOSMin ja WAGGGSin arvopohjan kanssa.

Arvotyöryhmän muutosehdotuksiin kuuluu muun muassa peruskirjan arvoja käsittelevän kielen selkeyttäminen ja monitulkintaisuuden vähentäminen. Peruskirjan tulisi siis olla helpommin ymmärrettävä. Suurin tarve muutokselle lienee kuitenkin suhde uskontoon ja hengellisyyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta partiolupausta tai -lupauksia.

Uskonnollisuus tapetilla

Uudistuksen tarkoituksena on antaa jokaiselle tilaa oman vakaumuksen toteuttamiselle ja suhtautua kunnioittavasti eri uskontoihin. Uudella lupauksella tai lupauksilla haetaan ratkaisua siihen, että uskontokuntiin kuulumattomat sekä uskonnottomat kokisivat itsensä tervetulleiksi partioon, eikä lupauksen antamisesta tulisi uskonnon tai sen puutteen takia kynnyskysymys. Uuden lupauksen myötä kenenkään ei pitäisi joutua toimimaan henkilökohtaisen vakaumuksena vastaisesti.

Nykyisen lupauksen suora viittaus uskontoon on koettu estävän partioon liittymistä. Sitä, millaiseksi uusi lupaus tai lupaukset muodostuvat, voimme tässä vaiheessa vain arvuutella. Mitä luultavammin yksi uusi lupaus tarkoittaisi erittäin laveaa ja ympäripyöreää sanamuotoa uskonnon suhteen. Kyse voi olla yksinkertaisimmillaan siitä, kirjoitetaanko jumala isolla vai pienellä alkukirjaimella. Kaksi lupausta mahdollistaisi valitsemisen tunnustuksellisen uskonnon ja esimerkiksi hengellisen kasvun välillä. Toisaalta samaan aikaan kyseenalaistetaan sitä, minkä ikäiseltä tällaista valintaa voidaan vaatia ja mikä on lupauksen annon merkitys – onko lupaus viimekädessä pelkkä rituaali?

Uskonto on partiofoorumeilla kuuma peruna. Edelleen noin puolella suomalaisista lippukunnista on taustayhteisönä paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta. Evankelis-luterilainen kirkko on partiolle tärkeä yhteistyökumppani, eikä partiolupauksen muuttaminen tule tätä suhdetta todennäköisesti muuttamaan, vaikka närää se voi tiukimmin ajattelevissa aiheuttaakin. Partion tavoitteena kuitenkin on tukea oman vakaumuksen etsimistä ja samalla toisten vakaumuksen kunnioittamista, sekä yleensäkin myönteistä asennetta uskontoa kohtaan.

Arvokyselyn tulokset

Kaksivuotisen arvokeskustelun aikana on tehty kaksi arvokyselyä*. Ensimmäisellä kyselyllä kartoitettiin partion arvojen tärkeyttä ja sovellettavuutta sekä puuttuvia arvoja. Toisessa kyselyssä syvennettiin niitä ensimmäisen kyselyn teemoja, jotka olivat herättäneet eniten ristiriitaisia näkemyksiä. Näitä olivat esimerkiksi puoluepoliittinen sitoutumattomuus, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja uskonto. Lisäksi paneuduttiin niihin arvoihin, joiden koettiin puuttuvan.

Toisaalta ajatellaan, että partion tehtävänä on kasvattaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, mutta ei saisi kannustaa politiikkaan. Sama sitoutumattomuus koskee tavallaan myös uskontoa. Vaikka hengellisyys ja usko koetaan tärkeinä, ei partiota halua sitoa tiettyyn uskontokuntaan.

Uskonto arvona sai kyselyssä kaikista eniten ristiriitaisia vastauksia, kun kyse oli arvojen tärkeydestä partiossa. Uskonto arvona koettiin hankalimmaksi soveltaa käytännön toiminnassa. Myös ikäluokkien välillä on eroja, sillä kriittinen suhtautuminen uskontoon lisääntyy nuoremmissa ikäluokissa. Haasteena nähdään se, että partio on vahvasti sidottu tiettyyn uskontountaan, mutta kuitenkin partion arvopohjaan kuuluu toisten kunnioittaminen.

Kyselyn mukaan hengellisyys ja uskonnollisuus nähdään jokaisen omana, henkilökohtaisena asiana. Uskontoihin pitäisi suhtautua myönteisesti, vaikka ei itse harjoittaisi partiossa uskontoa. Kaikille tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus oman vakaumuksensa harjoittamiseen, kertovat kyselyn vastaukset.

Uskontoa voidaan käsitellä myös resurssikysymyksenä, sillä monet lippukunnat saavat taloudellista tukea seurakunnalta. Yleisesti nähdään, että seurakunnat ovat hyviä taustayhteisöjä, kunhan eivät puutu partio-ohjelman toteuttamiseen tai aiheuta syrjimistä esimerkiksi uskonnottomien jäsenten osalta. Leirijumalanpalvelusten pitäisi monien mielestä olla vapaaehtoisia, mutta toisaalta osa kokee, että jos seurakunnalta tulee taloudellista apua, voisi se edellyttää myös tunnustuksellisuutta.

Arvot, jotka koetaan tärkeiksi partiossa:

  • Ihmisten auttaminen ja kunnioittaminen
  • Vastuuntunto, luotettavuus ja toimeen tarttuminen
  • Ympäristönsuojelu ja luonnon kunnioittaminen
  • Itsensä kehittäminen ja hyväksyminen
  • Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
  • Toimiminen eettisesti oikein
  • Nuorten osallistuminen päätöksentekoon
  • Rauhan ja yhteistyön edistäminen maailmassa.

Ristiriitoja herättävät:

  • Puoluepoliittinen sitoutumattomuus
  • Yhteiskunnallinen aktiivisuus
  • Myönteinen asenne uskontoon ja hengellisyyden etsiminen
  • Uskollisuus omaa maata kohtaan

Lue lisää: www.partio.fi/arvokeskustelu