INSIDE OUT

 

Partion luottiksena minulle on tärkeää oman mielekkään tekemisen ohella se, että partio olisi avoin kaikille, keskustelu olisi aktiivista ja monisyistä, kaikille olisi onnistumisen ja oppimisen kokemuksia, kokisin kuuluvani ryhmään ja kokisin kuuluvani ’inside’, siinä missä toisetkin.

Olen kirjoittanut viime vuonna siitä, miten pidän pestikeskusteluista ja kiittämisen kulttuurista; lukenut monien muiden ajatuksia blogeista ja sosiaalisen median päivityksistä – häkellyttävää! Ja toisaalta, toisinaan, mitään sanomatonta.. Tällä viikolla Anna Munsterhjelmin bloggaus hiljaisuudesta sai aikaan ajatusten hyrrän, noin erityisenä poimintana lukemisistani. Hiljaa oleminen kyllä syö monta hyvää asiaa. Pestikeskusteluissa ja ryhmän hengen luomisessa on johtajalla kyllä melkoinen vastuu – on tärkeää antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta samalla kun ohjaa tekemistä eteenpäin.

Inside out on Pixarin leffa, jossa tunteita käsitellään henkilöhahmojen kautta. Ne ovat ilo, inho, pelko, suru ja viha – ja samoissa asioissa ajatukseni on partion vapaaehtoistyössä. Kaikki nuo saa kokea. Ryhmän ja sen hengen rakentaminen on parhaillaan kaikkea tuota. Toki lisäisin siihen sellaisen iloa ylemmän, kun voi kiittää omaa ryhmäläistä onnistumisesta, tehdystä työstä tai rehellisestä viestinnästä.

Seuraavassa luvussa luin Partio- lehteä. Siinä oli Kuitusen Mikosta pitkä juttu. Mikon mietteissä johtamisessa kolahti erityisesti se kolmas: kun tekee paljon kaikkea, tekee väkisin jotain oikein. Missä sä onnistuit? Mitä mä tein oikein? Miten sen vaikuttavuus mitataan, jos kokemus tai tunne ei riitä?

Pidän ryhmäni hengestä ja aikaansaannoksista ja haluan jatkossakin kehittää sitä partion strategian mukaisesti.

Inside out; outside in – partiossa kaikki on mahdollista!

Tanja
Piirihallituksen viestinnästä vastaava jäsen